tiistai 18. heinäkuuta 2017

Ryöstö seraljista (Jukka Keitele)

Jukka Keitele on freelance-toimittaja, joka on seurannut Oopperajuhlien esityksiä intohimolla jo vuosikymmenien ajan.

RESCUE SERALJISTA ON AJANKOHTAINEN PANTTIVANKIDRAAMA

Vielä 40 vuotta sitten, juuri ennen kuin Iranin vallankumous alkoi, Mozartin Ryöstö Seraljista (1782) oli vain hupaisa rokokoosatu. Silloin Iranissa oli shaahi ja minihameet ja Turkissa naiset olivat yhdenvertaisia miesten kanssa sotilasjuntan edessä ja huivi oli vain maalaismummojen vaate kuin Savossa. Selim-Pasha, puherooli, saattoi olla lupsakka silavoitunut herrasmieselostelija, kuin hyvä kalifi Harun el Pullah Ahmed Ahneesta. Lähi-idässäkin ihmisiä kaappasivat jumalattomat kommunistit. Merirosvot olivat menneisyyttä.

Historian kiertokulku on tehnyt tarinasta nykypäivää, ja Ryöstö Seraljista on ooppera tämän päivän sivilisaatioiden konfliktista.

Katariina Lahden ohjauksessa (Savonlinna 2017) pasha Selim (Sebastian Wirnitzer) muistuttaa Saddam Husseinin edesmenneitä poikia ja toimintaleffojen tulisia terroristipäälliköitä. Hän on kova, jopa raivoava. Vasta lopussa hän kokoaa itsensä aristokraattiseen jalouteen. Tämän ajan Ryöstö kertoo maailmasta sellaisena kuin se on, ja neuvoo lopussa miten siitä tulisi parempi.

Wolf Mozart sekoitti oopperoissaan puskakomedian ja vakavan, syvällisen moraalidraaman. Aulis Sallisella on hieman samaa taipumusta. Komedian päähenkilö on pashan epäluuloinen, yksioikoinen ja kontrollihimoinen turvallisuuspäällikkö Osmin. Hän on James Bondin Rautahampaan esi-isä, arkkityyppinen hahmo, joita ala on edelleen täynnä. Mozart oli nähnyt sellaisia hoveissa ja Wienin ulosottovirastossa. Satiiri ei muuta heitä miksikään, mutta on terapeuttista meidän muiden kannalta.

Vakavassa draamassa käsitellään islamilaisen yhteiskunnan ja valistusajan kristikunnan eroa erityisesti naisen aseman kannalta. Myös musiikki on aivan erilaista kuin koomisissa jaksoissa. Turkkilaiset merisissit ovat kaapanneet espanjalaisen daamin ja tämän englantilaisen palvelijattaren sulhasineen. He ovat nyt orjia, mutta Blonde saarnaa kaappaajilleen naisten yhdenvertaisista oikeuksista länsimaissa. Lisäksi Constanze potee pikkuisen Tukholma-syndroomaa. Ohjaaja antaa hänen ajautua kohti Selimiä ja melkein torjua vapauttajansa Belmonten. Pelastamaan tulleen Belmonten isä on länsimainen amiraali, joka on ajanut Selimin ulos Algerian Oranista, osana merirosvoterrorismin vastaista sotaa. Selim näkee asian vääryytenä.

Uskontoja oopperassa sivutaan vain ohimennen, sillä valistusaikana uskottiin niiden tulkintojen yhdentyvän, kuten maailmantalouden nykyään. Niiden merkitys sivilisaatioiden taustana kuitenkin noteerataan. Selim pelkää länsimaisten arvojen yllyttävän naisia kapinaan, joka hajottaisi yhteiskunnan. Mutta hän ei mestauta vankejaan oranssissa haalarissa. Hän on yleisinhimillinen. Ja Turkin sulttaani-kalifin suurlähettiläs katsoi oopperaa ja joi viiniä aitiossa. Oopperan eetos on universaali ihmisyys ja universaalit ihmistavat. Selim nostetaan esikuvaksi. Hän havaitsee että kosto on mieletöntä ja rumaa, eikä rakkautta voi käskeä ja ihmisiä omistaa.

Ooppera on viihdettä. Ryöstön tilaajalle, valistuskeisari Joosef II:lle, se oli myös kasvatusväline. Hän pitäisi nykyelokuvia pohjattoman kyynisinä. Valistusaikana uskottiin inhimillisyyden kasvavan. Nykyään toivotaan sen joskus palaavan. Siksi Ryöstö Seraljista on ehkä tärkein ooppera juuri nyt.

keskiviikko 12. heinäkuuta 2017

Ryöstö seraljista - alkusoitosta finaaliin (Olli Tuunanen)

Savonlinnan Oopperajuhlien uutuusproduktio, Mozartin Die Entführung aus dem Serail on esitetty Olavinlinnan lavalla nyt kahdesti ja kolme iltaa vielä jäljellä tämän kesän ohjelmistossa.

Oheisten Hannu Luostarisen kuvien ja niihin liittyvien Laura Vierimaan suomentamien librettotekstien avulla voit joko muistella näkemääsi tai virittäytyä etukäteen tulevaan oopperakokemukseen.

Ja vaikka et olisikaan tätä teosta kesän oopperaohjelmaasi valinnut, tai et tänä vuonna Savonlinnaan tulisi lainkaan, voit näiden otosten myötä nauttia Katariina Lahden johtaman tuotantoryhmän työn tuloksista. Oopperan lavastus on Mark Väisäsen, pukusuunnittelu Erika Turusen, valosuunnittelu Jussi Kamusen ja videosuunnittelu Jenni Valorinnan käsialaa.


Tässä siis Savonlinnan Oopperajuhlien Ryöstö seraljista; alkusoitossa esillä olevasta ratsumiesjoukosta oopperan päättävään Janitsaarikuoroon asti, ole hyvä!
Alkusoiton aikana lavalla nähdään mm. ratsumiesjoukon ryhmäharjoittelua.
Belmonte: "Täällä minä vihdoin näen sinut, Konstanze! Oma armaani!" (Jussi Myllys, Belmonte)
Osmin: "Joka on löytänyt rakkaan uskollisen ja kunnollisen, palkitkoon hänet tuhansin suudelmin." (Petri Lindroos, Osmin)
Osmin: "Sekö lurjus? Hän taittakoon niskansa. Katsokaa itse, miten hänet löydätte." (Jyrki Korhonen, Osmin ja Tuomas Katajala, Belmonte)
Osmin: "Teidän juonenne, teidän metkunne, tekosyynne, kujeenne minä tunnen kaikki." (Petri Lindroos, Osmin ja Jonathan Winell, Pedrillo)
Osmin: "Jos minut aiotte pettää, saatte olla ajoissa valveilla, sillä minunkin järkeni leikkaa." (Jyrki Korhonen, Osmin)
Belmonte: "Kuinka peloissaan, kuinka innoissaan sykkiikään rakastava sydämeni!" (Tuomas Katajala, Belmonte)
Janitsaarikuoro: "Laulakaa suurelle pashalle ylistystä, kajahda innokas laulu." (Savonlinnan Oopperajuhlakuoro)
Konstanze: "Ah, kuinka rakastin, olin onnellinen! En tuntenut rakkauden tuskaa." (Sebastian Wirnitzer, Selim ja Mirella Bunoaica, Konstanze)
Osmin: "Perääntykää! Muutoin ruoska alkaa laulaa." Belmonte ja Perdrillo: "Hei! Olisi perin väärin kohdella meitä niin!" (Tuomas Katajala, Belmonte, Jyrki Korhonen, Osmin ja Cosmin Ifrim, Pedrillo)
Blonde: "Hellyydellä ja imartelulla, avuliaisuudella ja hauskuudella valloittaa helposti kilttien tyttöjen sydämet." (Lucrezia Drei, Blonde)
Osmin: "Oi englantilaiset, kuinka olette hölmöjä, kun annatte vallan naistenne käsiin." (Lucrezia Drei, Blonde ja Jyrki Korhonen, Osmin)
Konstanze: "Oi Belmonte! Poissa ovat ilot, joita sain kokea rinnallasi." (Mirella Bunoaica, Konstanze)
Blonde: "Mikä autuus, mikä riemu vallitseekaan nyt rinnassani!" (Claire de Sévigné, Blonde)
Pedrillo: "Reippain mielin taistoon! Reippain mielin kamppailuun! Vain pelkuri arkajalka jänistää." (Jonathan Winell, Pedrillo ja Jussi Myllys, Belmonte)
Osmin ja Pedrillo: "Eläköön Bacchus! Bacchus, joka keksi viinin!" (Petri Lindroos, Osmin ja Jonathan Winell, Pedrillo)
Blonde ja Konstanze: "Jos meidän kunniaamme alkavat miehet haastaa ja katsovat meitä epäillen, sellainen ei käy laatuun." (Claire de Sévigné, Blonde ja Hulkar Sabirova, Konstanze)
Osmin: "Oi, kuinka riemuitsenkaan, kun teidät viedään tuomiolle ja pannaan hirteen." (Claire de Sévigné, Blonde, Jonathan Winell, Pedrillo ja Petri Lindroos, Osmin)
Konstanze: "Belmonte, sinä kuolet tähteni! Yksin minä vein sinut tuhoon, enkö silloin saisi kuolla kanssasi?" (Tuomas Katajala, Belmonte ja Mirella Bunoaica, Konstanze)
Selim: "Sinä kurja orja! Tärisetkö sinä? Odotatko tuomiotasi?" (Sebastian Wirnitzer, Selim ja Jussi Myllys, Belmonte)
Blonde: "Katsokaa nyt tuota hirviötä, ei sellaista voi kestää." (Lucrezia Drei, Blonde, Cosmin Ifrim, Pedrillo, Jyrki Korhonen, Osmin ja Sebastian Wirnitzer, Selim)
Osmin: "Ensin mestaus, sitten hirtto, sitten seivästys kuumilla seipäillä; sitten poltto, sitten sitominen ja hukutus; lopuksi kidutus." (Jussi Myllys, Belmonte, Petri Lindroos, Osmin, Claire de Sévigné, Blonde ja Jonathan Winell, Pedrillo)
Janitsaarikuoro: "Kauan eläköön pasha Selim! Kunnia hänelle!" (Sebastian Wirnitzer, Selim ja Savonlinnan Oopperajuhlakuoro)
Janitsaarikuoro: "Hänen päätään koristakoon ylistyksen ja maineen seppele." (Savonlinnan Oopperajuhlakuoro)