Yllä oleva sitaatti kuvaa vahvasti niitä tuntoja, jotka
suomalaisten taiteilijoiden mielissä risteilivät viime vuosisadan alussa,
silloin, kun henkistä itsenäistymistaistelua käytiin laajalla rintamalla ja
yhteistuumin. Paitsi että Suomi juostiin, se myös laulettiin, soitettiin,
kapellimestaroitiin ja maalattiin maailmankartalle 1900-luvun ensimmäisinä
vuosikymmeninä. Merkittävässä roolissa suomalaisen kulttuurin ja kansallistunnon
kohottamisessa on itsenäisyyteemme johtavista vuosista saakka ollut myös
Savonlinnan Oopperajuhlat.
Aino Acktén ensimmäisistä oopperajuhlakausista asti
festivaalin keskeisenä johtolauseena ja ohjelmistollisena kivijalkana on ollut
suomalainen uusi musiikki suomalaisin voimin toteutettuna mahdollisimman
korkealla tasolla niin, että se tyydyttää kansainvälistäkin asiakaskuntaa. Acktén
organisoimien viiden oopperakesän aikana Olavinlinnassa esitettiin lähes kaikki
siihen mennessä Suomessa sävelletyt oopperat ja yksi kantaesityskin, Ilmari Hannikaisen
laulunäytelmä Talkootanssit, oli jo tuolloin ohjelmistossa.
Reilun kolmenkymmen vuoden hiljaiselon jälkeen
Savonlinnassa alettiin 1960-luvun puolivälissä suunnitella
oopperajuhlaperinteen uudelleen käynnistämistä, siis samoihin aikoihin, kun
Suomi valmistautui juhlimaan viisikymmentävuotista taivaltaan itsenäisenä
valtiona. Luontevasti nämä kaksi teemaa yhdistyivät: Vahvalla yhteiskunnan
tuella (Yleisradio maksoi Oopperajuhlaorkesterin ja kapellimestarin palkkiot)
Oopperajuhlat saatiin uuteen alkuun ja samalla Suomen itsenäisyyden
50-vuotisjuhlinta sai yhden komean huipennuksen.
Vuodesta 1967 lähtien Savonlinnan Oopperajuhlien ja
itsenäisen Suomen historiaa on siis kirjoitettu samoin tasavuosikymmenin. Kun
Suomi juhlii, erityisaihetta juhlaan on myös Savonlinnassa, näin myös kesällä
2017. Suomi 100 –juhlavuosi tuo tullessaan lukemattomia, nimenomaan tätä teemaa
korostavia tilaisuuksia, joista jokainen suomalainen ja Suomen ystävä löytää
varmasti itselleen sopivimman tavan heittäytyä mukaan juhlatunnelmaan.
Musiikin ystävien eräs vuoden kohokohdista on eittämättä Savonlinnan
Oopperajuhlien ensimmäinen viikonloppu. Aulis Sallisen uusi kantaesitys Linna
vedessä, saman säveltäjän suomalaisuuden ytimeen pureutuva ooppera Kullervo,
sekä kahden suomalaisen kuoroinstituution, Ylioppilaskunnan laulajien ja Tapiolan
kuoron yhteiskonsertti ovat yhdessä sellainen kolmen tapahtuman ainutlaatuinen
kokonaisuus, joka hakee tematiikassaan vertaistaan jopa Savonlinnan
Oopperajuhlien pitkässä historiassa. Kaksi ainutlaatuista esityspaikkaa ja
suomalaisen rakennustaidon mestarinäytettä, historiallinen Olavinlinna ja
maailman suurin puukirkko Kerimäellä huipentavat elämyksen!
Ensi kesän ensimmäinen oopperajuhlaviikonloppu korostaa
tämän kirjoituksen otsikoksi valitsemaani sitaattia ja alleviivaa sen
olennaisen, mistä Savonlinnan Oopperajuhlat on erityisen tunnettu meillä ja
muualla: Huikaisevan kauniin järvimaiseman keskeltä kohoavan Olavinlinnan
kellotornin huipulla liehuu Suomen lippu ja linnan uumenissa tehdään suomalaisuudesta
ja sen omaleimaisesta kulttuuriperinnöstä ponnistavia, suomalaisin voimin
toteutettuja huipputuotantoja. Niitä, jotka on lähtökohtaisesti tarkoitettu
erityisesti meille suomalaisille, mutta joiden lumovoimasta voivat nauttia myös
kaikki suomalaisuutta, tai vain yleensä korkeatasoista musiikkitaidetta
arvostavat ulkomaalaiset.
Kuten Aino Ackté itse sen aikoinaan sanoiksi puki:
”Auringon hiljalleen laskiessa oli linnan muureihin aukeneva maisema
yliluonnollisen ihana. Tätä näkyä en voinut unohtaa ja minussa heräsi ajatus,
että tämä näkymä oli esitettävä koko maailmalle. Kaikki kansat oli tuotava
tänne ja sanottava: Tämä on osa Suomea ja – niin jatkui ajatukseni kulku – jos
te kerran näette maamme, täytyy sen yksinkertaisen kauneuden lumota teidät…”
Savonlinnan Oopperajuhlien kauden 2017 aloitus on täydellinen
tapa juhlistaa 100-vuotiasta Suomea. Olethan tuolloin mukana? Kauan eläköön itsenäinen Suomi ja sen kulttuurikesän kirkkain helmi!