Savonlinnan Oopperajuhlakuoro on ollut käytännössä koko
festivaalin uuden tulemisen ajan, vuodesta 1967, eräs Olavinlinnan lavan
suurimmista vetovoimatekijoistä niin suuren yleisön kuin myös kaikenmaalaisten
musiikkikriitikoiden mielestä.
Toistuvasti kuoroa ylistetään sen loisteliaasta soinnista,
iskevästä fraseerauksesta ja vahvasta lavatyöskentelystä. SOJK on tunnetusti aina
ollut kuoro, josta sekä kapellimestarit että ohjaajat ovat saaneet innoitusta
omaan työskentelyynsä Olavinlinnassa; niin vahvassa vuorovaikutuksessa laulajat
ovat olleet niin musiikillisesti kuin erityisesti myös näyttämöllisesti. Mitä
enemmän toimintaa näyttämöllä, sen innokkaammin kuorolaiset mukaan
heittäytyvät! Tästä hyvinä esimerkkeinä olivat mm. viime kauden Kullervo- ja
Rigoletto-tuotannot. Kokeneet ja maineikkaat ohjaajat Kari Heiskanen ja David
McVicar todellakin ottivat kuorolaisista irti kaiken mahdollisen ja ehkä vähän
enemmänkin. Ja kuorolaiset, he vain nauttivat…!
Savonlinnan Oopperajuhlakuoron koostumus on viime
vuosikymmeninä muotoutunut ainakin omasta mielestäni aika ideaaliksi
festivaalikuoroksi. Se on mielenkiintoinen sekoitus, joka pitää sisällään päätyökseen
oopperakuoroissa laulavia ammattilaisia, esim. opetustehtävissä työskenteleviä,
ammattikoulutuksen saaneita monivuotisia SOJK-veteraaneja ja nuoria
laulunopiskelijoita musiikkioppilaitoksista sekä meiltä että muualta.
Erityisesti viimemainitun ryhmän suuri osuus laulajien kokonaismäärästä luo
kuorolle sen tunnusomaisen nuorekkaan ja kirkkaan, aika monesta oopperatalon
kuorosta poikkeavan yleissoinnin.
Suomen oloissa Savonlinnan Oopperajuhlakuoro on ainutlaatuinen
oppimisympäristö nuorelle laulajalle. Olavinlinnan lavalla toteutuu vuodesta
toiseen todellinen mestari-kisälli-oppipoika-koulutus parhaimmillaan.
Vuosikymmenten aikana tästä koulutusohjelmasta ovat päässeet nauttimaan sadat
suomalaiset ja muualta tulleet nuoret laulajat, minä itse heidän joukossaan
yhtenä.
Ja kyllähän tämä poikkeuskoulutus tuo myös tulosta: moni
SOJK:ssa ensi askelensa oopperalavalla ottanut on saanut oopperasta ammatin:
kuorolaisena, solistina, kapellimestarina, ohjaajana, oopperajohtajana…Viimeksi
viime viikolla sain viestin vielä toissavuonna kuorossamme laulaneelta tenori
Veli-Pekka Varpulalta, jossa hän kertoi kiinnityksestään Grazin oopperan
kuoroon ja kiitteli samalla vuosistaan Savonlinnassa, joiden aikana hän omasta
mielestään saavutti sen ammattitaidon, jonka avulla pystyy nyt kilpailemaan laulualan
työpaikoista.
Tulevan kesän solisteistamme Tuuli Takala, Marjukka
Tepponen, Jussi Merikanto, Tiina Penttinen, Maiju Vaahtoluoto, Heikki Halinen,
Jouni Kokora, Juha Riihimäki ja Suvi Väyrynen ovat kaikki entisiä
SOJK-laulajia. Taiteellisista johtajistamme Jorma Hynnisellä, Raimo Sirkiällä,
Jari Hämäläisellä ja Jorma Silvastilla on myös kokemusta kuorolaisen työstä
Savonlinnan kesässä. Kansallisoopperan taiteelliseen johtajaan Lilli
Paasikiveenkin tutustuin itse ensimmäisen kerran kuorokollegana Olavinlinnassa.
Jo usean vuosikymmenen ajan SOJK on rakentunut vuosittain
uusiutuvaksi, tiiviiksi paketiksi. Syyskuussa järjestetään 3-4 avointa
koelaulua, joiden perusteella seuraavan kesän kuoro kootaan (myös aiempina
vuosina kuorossa laulaneet suorittavat koelaulun joka vuosi), ns. talvikaudella
harjoitellaan musiikkia yhdessä 6-7 viikonloppua, Savonlinnaan kokoonnutaan
näyttämöharjoituksiin n. viikko ennen juhannusta ja kolmen viikon
näyttämöharjoitusten jälkeen alkaa toiset kolme viikkoa kestävä esityskausi. Elokuun
taitekohdan jälkeen (tuolloin ilmoittaudutaan syyskuun koelauluihin) kuorovuosikello
pyörähtää taas udellen käyntiin seuraavaa kautta varten. Joka vuosi kuoron
ohjelmistossa on 3-5 oopperaa, aika usein myös konserttiohjelmistoa.
Tässä vaiheessa vuotta kuoron talviharjoituskausi on
kutakuinkin puolivälissä. Kolme harjoitusleiriä on takana, neljä edessä;
seuraava jo tulevana viikonloppuna Helsingissä. Näinä kuukausina kuorolaisen työvuosi
on itse asiassa melkeinpä tiiveimmillään: jokaiselle leirille pitää olla ulkoa
opeteltuna uusi teos, jonka osaamisen kuoronjohtaja Matti Hyökki kontrolloi
pienryhmissä laulettavissa koelauluissa lauantain työpäivän päätteeksi.
Varsinkin uusille laulajille, joille kaikki kauden teokset ovat uusia, tämä
vuodenaika on ehkä se koko kauden työläin ja stressaavin.
Kuoroleiri on aina intensiivinen kokonaisuus, laulua aamusta
iltaan. Toki välillä syödäänkin ja sovitetaan kesällä lavalla tarvittavia
rooliasuja, mutta pääpaino on kuitenkin musiikillisessa yhteisharjoittelussa,
päämääränä tuleva kesä ja Olavinlinnan lava!
Ohessa muutamia tunnelmakuvia edellisen kuoroleirin lauantailta, 20.1.
Paitsi että harjoitusviikonloppuna lauletaan, myös puvusto on paikalla esiintymisasuja sovittamassa. |
Klo 8:25 Aamu ei ole vielä kunnolla valjennut, mutta Elsi Kinnunen (vas.), Päivi Astikainen, Merja Kervinen ja puvuston esimies Henna Mustamo ovat jo valmiina päivän urakkaan. |
Ja onhan näitä pukuja... |
...ja kenkiä. |
Klo 9:46 Kuoro aloittaa työt äänenavauksella. Avaajavuorossa bassojen äänenvalvoja Marko Orvo. Ensin hymistään ihan kevyesti. |
Ääntä lämmitellessä voi valmistautua muutenkin päivään, kukin tavallaan. Etualalla sopraanot Anna-Leena Widell (vas.), Sigrid Mutso ja Emma Mustaniemi. |
Klo 10:06 Ja sitten mennään! Matin puikkokäden alla harjoituspianisti Tatu Erkkilä. |
Kun huulet on punattu huolellisesti, niin laulukin sujuu. Harjoituspäivä aloitettiin Gounod'n Faustilla. |
Klo 16:38 Ilta alkaa jo hämärtyä, mutta yhä lauletaan. Tässä vaiheessa nuotteja tuskin enää vilkaistaan, koska harjoitellaan Verdin Otelloa, joka tällä leirillä pitää osata ulkoa. |