Vuonna 1859 kantaesitetty Charles Gounod’n Faust on
ranskalaisen oopperakirjallisuuden merkkiteoksia, jolle saman kategorian oopperoista
vetää suosiossa vertoja ehkä vain Georges Bizet’n Carmen. Faust on melko täydellinen
esimerkki täysromanttisen tyylikauden oopperasta, niin musiikkinsa kuin
librettonsakin osalta. Rakkautta, kolmiodraamaa, mustaa magiaa, yliluonnollisia
ilmiötä ja jopa kauhuefektejä sisällään pitävä juoni kerrotaan upeiden
aarioiden, hienojen ensemblejen, iskevien kuorokohtausten ja uhkean romanttisen
orkesterisatsin kera. Faust on todellinen oopperanystävän herkkupala, joka
sopii mainiosti myös ensi kertaa oopperaesitykseen tulijoille.
Gounod’n oopperan libretto pohjautuu Johann Wolfgang von
Goethen kaksiosaisen runoelman (1808 ja 1832) ensimmäiseen osaan, mutta itse tarina
sielunsa paholaiselle myyvästä tohtorista oli ollut merkittävä osa
eurooppalaista kirjallisuutta jo 1500-luvun lopulta lähtien ja se on
inspiroinut monipuolisesti eri taidemuotojen tekijöitä halki vuosisatojen. Pelkästään
Faust-aiheisia musiikkiteoksia on sävelletty yli viisisataa ja oletettavasti
tullaan tekemään tulevaisuudessa yhä lisää. Yli kuudenkymmenen oopperan
joukossa Gounod’n Faust on ilman muuta se merkittävin, suosituin ja esitetyin.
Savonlinnan Oopperajuhlien ohjelmistossakin ollut Arrigo Boiton Mefistofele on
esimerkki toisesta Faust-tulkinnasta.
Savonlinnan Oopperajuhlien ohjelmistohistoriassa Faust on
merkittävässä asemassa, olihan se ensimmäinen ei-suomalainen teos
Oopperajuhlilla jo kesällä 1916. Teosvalinta ei ollut mikään ihme, Faustin Margareta oli eräs Aino Acktén tärkeimpiä menestysrooleja maailman
oopperanäyttämöillä, Straussin Salomen ohella juuri se, jolla hän kansainvälisen
maineensa saavutti.
Faustin näyttämökuva vuodelta 1916. |
Kun Faustin uutta tulemista Savonlinnaan alettiin viime
vuosituhannen viimeisinä vuosina suunnittelemaan, Oopperajuhlien tuolloinen taiteellinen
johtaja Jorma Hynninen uskoi uuden produktion melko nuoren ja kokemattomankin
oopperaohjaajan, Vilppu Kiljusen (s. 1960) käsiin. Vilppu oli jo työskennellyt Olavinlinnassa
Kalle Holmbergin assistenttina v. 1995 Aulis Sallisen Palatsin kantaesitystä
valmistettaessa ja ohjannut itse pari vuotta myöhemmin Retretin kalliosaliin niin
ikään kantaesitetyn Einojuhani Rautavaaran Aleksis Kiven, mutta silti Faustin
tapaisen klassikon rakentaminen Olavinlinnan suurelle näyttämölle oli
ohjaajalle todellinen näytön paikka.
Yhdessä lavastus- ja pukusuunnittelija Kimmo Viskarin
sekä valaistussuunnitelija Ilkka Paloniemen kanssa kesäksi 1999 toteutettu
tuotanto lunasti kaikki siihen kohdistuneet odotukset. Vilppu Kiljusen tulkinta
Faustista todettiin tuolloin yleisesti erääksi Savonlinnan Oopperajuhlien ”kaikkien
aikojen” produktioksi ja sitä esitettiin ensi-iltakautensa lisäksi menestyksekkäästi
myös kesinä 2000 ja 2002. Tänä vuonna samainen Faust tekee paluun Olavinlinnan
näyttämölle ja odotukset ovat vähintäänkin yhtä suuret kuin yhdeksäntoista
vuotta sitten. Produktion kiitetty ja ylistetty visuaalisuus saanee vielä
lisäulottuvuuksia vuosien varrella kehittyneen ja meilläkin käyttöönotetun
valaistustekniikan myötä.
Oopperan keskeisin rooli on ilman muuta Margareta, eikä
olekaan ihme, että varsinkin saksalaisessa oopperakulttuurissa teos tunnetaan myös
tällä nimellä. Itse asiassa meillä Savonlinnassakin käytettävän
orkesterimateriaalin kaikkien stemmojen kansilehdellä lukee MARGARETE (Faust). Margareta lienee eräs
sopraanoiden toiverooleista; huippusuositun ”Jalokiviaarian” lisäksi teos pitää
sisällään paljon muutakin kiitollista laulettavaa ja rooli on myös
näyttämötulkinnallisesti äärimmäisen kiinnostava kokonaisuus.
Tähän asti Olavinlinnan yleisöä on hemmoteltu upeilla
Margareta-tulkinnoilla. Se ihan ensimmäinen Margareta oli luonnollisesti Aino
Ackté itse, ja hänen jälkeensä roolia ovat laulaneet Soile Isokoski, Nina
Stemme ja Helena Juntunen. Ne, jotka Isokoskea ja Stemmeä vajaa kaksikymmentä
vuotta sitten Olavinlinnassa kuulivat, voivat vain onnitella itseään, tuon
jälkeenhän kumpaakaan upean kansainvälisen kärriäärin luonutta sopraanotähteä
ei Savonlinnassa ole oopperarooleissa kuultu. Helena Juntuselle Olavinlinnan
Margareta oli puolestaan todellinen ponnahduslauta kansainväliselle
solistiuralle. Samassa v. 2002 produktiossa Valentinin roolissa debytoi myös nuori
Tommi Hakala.
Faust 1916. Aino Ackté (Margareta), Wäinö Sola (Faust) ja Eino Rautavaara (Mefisto). |
Faust 1999. Jianyi Zhang (Faust) ja Soile Isokoski (Margareta). |
Margareta v. 2000, Nina Stemme |
Margareta v. 2002, Helena Juntunen |
Valentin v. 2002, Tommi Hakala |
Tänä vuonna Margaretan vaativaa, mutta taitavalle
laulajalle niin kiitollista roolia Olavinlinnassa tulkitsevat Marjukka Tepponen
ja Tuuli Takala, jotka varmasti molemmat vievät jo reilun sadan vuoden
mittaista Olavinlinnan Margareta-perinnettä uljaasti eteenpäin. Myös muiden
roolien osalta taiteellinen johtajamme Jorma Silvasti on kiinnityksissään
tehnyt hienoa työtä. Jesus Garcia ja Diego Silva teoksen nimiroolissa edustavat
tämänvuotisen produktion solistikaartin kansainvälisyyttä, mutta muuten roolit
on miehitetty kotimaisin huippuvoimin: Ville Rusanen Valentinina, Petri
Lindroos ja Tuomas Pursio Mefistona, Jussi Merikanto Wagnerina, Olavinlinna-debytantti
Erica Back Siebelinä sekä Tiina Penttinen Marthana täydentävät tämän takuuvarman
solistiryhmän; sellaisen, josta mikä tahansa oopperatalo tai –festivaali voisi
olla ylpeä!
Kaikista upeista solisteistamme huolimatta oma
kiinnostukseni kohdistuu ehkä ennen muuta orkesterimonttuun. On todella
mielenkiintoista kuulla, kun ranskalaismaestro Philippe Auguin johtaa
Olavinlinnassa ensimmäistä kertaa ranskankielisen oopperan. Siitä lähtien, kun
edellinen taiteellinen johtajamme Jari Hämäläinen kiinnitti Auguinin Savonlinnaan
ensimmäisen kerran kesäksi 2009 johtamaan Boiton Mefistofelea (!), hän on ollut
meillä lähes jokakesäinen taitelijavieras ja vakuuttanut ammattitaidollaan niin
tekijät (solistit, kuoro ja orkesteri) kuin yleisönkin. Tässä on todellinen
oopperakapellimestari, joka on jo vuosikymmenien ajan työskennellyt säännöllisesti
merkittävillä oopperanäyttämöillä ympäri maailmaa. Kuuntele Philippe Auguinin Faust-mietteitä tästä.
Itse olin kesällä 1999 kuorolaisena mukana toteuttamassa
Faustin jälleensyntymistä Olavinlinnan lavalle ja tuo kokemus oli monellakin tapaa
todella mieleenpainuva. Hieman jännittyneenäkin odotan kesän harjoitusten alkua
ja etenemistä kohti ensi-iltaa, kun joudun/pääsen nyt tarkastelemaan saman
produktion valmistumista kokonaan toisenlaisesta näkövinkkelistä. Vieläkö
Faustin vetovoima on entisellään? Vastauksen tulemme saamaan viimeistään 11.
heinäkuuta alkaen, jolloin Faustin esitykset Olavinlinnassa alkavat. Yhteensä
viisi mahdollisuutta kokea tämä oopperakirjallisuuden merkkiteos siellä, missä
ooppera kuulostaa aina parhaimmalta. Tervetuloa mukaan!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti